Topias Juhonpoika Väkiparta 24.10.1892-19.6.1976

Topias oli Juhon ja Katrin 13. lapsi. Hänen kerrotaan olleen ulkonäöltään ”aito” Väkiparta. Monien mielestä hän muistutti lapsista eniten isä Juhoa. Hänellä oli paksu vaalea tukka ja tuuheat kulmakarvat. Luonteeltaan hän oli rauhallinen, mutta tarpeen vaatiessa ”tuliluontoinen”. Huumorintajuakaan häneltä ei puuttunut. Topias sai pääelantonsa maanviljelijänä. Monitaitoinen Topias toimi myös kyläpuuseppänä ja rakennusmiehenä. Hänen käsiensä kautta syntyivät tuolit, pöydät, sängyt ja kaapit. Tekipä hän edistyksellisenä miehenä kotiinsa tiskipöydänkin, mikä ei tuon ajan kodinsisustukseen kuulunut. Pöydässä oli kaksi laatikkoa joihin pesuvadit asetettiin. Näin jäi pöytätaso puhtaille astioille alustaksi. Topias auttoi kuten monet muutkin kyläläisiä ja sukulaisia rakennustöissä. Hän oli myös rakentamassa Unnunkosken, Timoskan ja Hytinlahden kouluja. Tarkka Topias toimi metsätöissä mittamiehenä. Hän merkkasi kaadettavat puut kirveellä, jonka tylpässä päässä oli leimasin. Kun puut oli kaadettu, laski hän puiden kuutiomäärän ja hinnan.

Topias oli nuorena kova urheilija ja kalamies. Vaimo auttoi häntä usein kalastuksessa. Kalaonnestaan hän oli niin tunnettu, että naapureiden kerrontaan olleen aamuvarhaisella odottelemassa rannassa, kun Topias lähti kokemaan verkkoja. Topias oli myös mukana kotona tehdyissä teurastuksissa. Pikkupojat seurasivat innokkaina, mutta kaikkea ei heidän ollut hyvä nähdä. Kerran teurastuspuuhissa ollessaan Topias juksasi pahan paikan tullen Heikin ja Teuvon hakemaan lainaksi ”hännänvetolaitetta” Junnan isännältä. Kun Teuvo tuli lainaamaan laitetta, oli Junnan isäntä virnistäen todennut, että ”taisipas Topias sinua narrata”.

Topias asui perheineen ensin Salonkylässä järven rannalla. Myöhemmin hän rakensi talon lähelle Väkelää, noin 300 metriä Salokylään päin Ollanselän rantaan. Ranta oli syvä ja savipohjainen. Pihassa kasvoi omenapuita, joista sai syksyllä poimia kirkkaanpunaisia omenia. Topiaan mailla oli kolme lähdettä, joista perhe sai juomavetensä.

Topias oli kaksi kertaa naimisissa. Siihen aikaan oli lapsikuolleisuus suuri. Hänen ensimmäinen vaimonsa nimi oli Anna Helena Pekan tytär Suutari. Heidät vihittiin 16.11.1913. Anna kuoli kuudennen lapsensa synnytykseen. Lapsia Topiakselle ja Annalle syntyi Toivo s.1915, Arvi s.1916, Alli s.1919, Veikko s.1921, Matti s.1924 ja Teuvo s.1924. lapsia syntyi siis kuusi, joista vain kaksi varttui aikuiseksi. Teuvon jäädessä vastasyntyneenä äidittömäksi, hoiti Haikosen Eeva häntä. Lapsi menehtyi kuitenkin. Topias oli 28-vuotias jäädessään leskeksi.

Toinen vaimonsa Eeva Heikin tytär Javanainen Topias vei vihille 5.7.1925. Parille syntyi kolme lasta, jotka kaikki kuolivat sylivauvoina. Lapset olivat, Anna s.1926, Aune s.1928 ja Alpo s.1931. Eeva-vaimo hoiti kodin ja kutoi ja valmisti perheen vaatetuksen. Väkeläiseen tapaan talossa oli tiukka järjestys ja kaikki tottelivat, kun Topias totesi asian laidan olevan niin. Hänen ei tarvinnut korottaa ääntään. Hän oli auktoriteetti perheessä.

Sodan syttyessä Arvi-poika lähti sotaan ja puolusti isänmaata sekä talvi- että jatkosodassa. Topias ja Eeva lähtivät välirauhansolmimisen jälkeen evakkoon. Ensimmäinen evakkomatka kulki Ikkelänjärven kautta Kuorilaan, josta välirauhan jälkeen palattiin Räisälään. Toinen evakkomatka samaa reittiä Kuorilaan, josta Topias sai maata ja ryhtyi viljelemään sitä. Kuorilassa he elivät kuolemaansa saakka. Topias kuoli 84-vuotiaana.