Eeva Juhontytär Haikonen o.s. Väkiparta 10.8.1874-5.5.1936

Eeva syntyi Katrin ja Juhon kolmantena lapsena. Hänen paras ystävänsä oli isosisko Anni. Heidän kerrotaan vierailleen ahkerasti toistensa luona koko ikänsä. Kerran kun Eeva oli Annin luona, tuli sinne Matti Antinpoika Haikonen suolaa lainaamaan. Matista tuli Eevan puoliso 21.6.1896. Ne taisivat olla juhannushäät. Matti oli Eevan isän tapaan kunnallismies. Aika vaan oli muuttunut Venäjän keisarillisesta hallintomuodosta Suomen parlamentarismiin.

Eeva ja Matti saivat viisi poikaa. Ensimmäisenä syntyi Antti s.1897. Juho syntyi vuonna s.1900 ja Ilmari s.1904. Pikku Ilmari menehtyi ja saman vuoden elokuussa taloon syntyi Matti s.1904 viisi vuotta myöhemmin s.1911 Sulo.

Eeva ja Matti ostivat maatilan Särkisalosta. Lukuisten kiviraunioiden kohottua saatiin peltoa kynnettäväksi. Pellosta raivatuista kivenmurikoista rakennettiin pitkä kiviaita. Matti oli taitava puuseppä ja tehdessään tilauksesta ovia ja ikkunoita opetti hän myös pojilleen nikkarointitaitoja. Eeva oli hyväluonteinen ihminen, mutta tarpeen tullen kerrotaan hänen käyneen jopa ojentamassa koulun opettajaa, koska tämä syrji kuolleen Matti veljen lapsia.

Perhe piti raittius- ja työväenasioita hyvin tärkeinä. Vuoden 1918 tapahtumista matin perhe halusi pysyä erossa, mutta eräänä päivänä tultiin Anttia ja Juhoa hakemaan kuulusteltavaksi. Juho katsottiin vielä lapseksi ja niin vain Antin piti lähteä. Kerrotaan että viisaana miehenä Antti selvisi tilanteesta nopeasti.

Eevan pojat, Matti ja Sulo sairastelivat paljon. Matilla oli jalassaan luumätä ja se jäikin toista lyhyemmäksi. Sulo sairasti ensin kurkkumätää ja menehtyi myöhemmin tulirokkoon. Hän ehti juuri aloittaa ensimmäisellä luokalla, kun kuoli helmikuussa 1921.

Eevan kohtaloksi koitui hammassärky, joka lopulta johti aivokalvontulehdukseen. Kevään puhjetessa kukkaan vuonna 1936 lopettivat Eevan ahkerat kädet työnteon ja hän nukkui pois 5.5.1936. Hänen jälkeläisensä päätyivät sotien pyörteissä Euraan.

Eevan poika, Juho kuului jatkosodan aikana Räisälän kunnan hoitokuntaan sekä siirtoväen edustajana korvauslautakunnassa jo talvi- ja jatkosodan välisenä aikana hoitaen Väkeläisten korvausasiat erinomaisella tavalla.